Tulihan se talvi vihdoin ja viimein. -10 asteen pakkanen ja meidän porukkaa toden teolla jo paleltaa ulkona. Vähän on ollu kuitenkin liiaksi kylmää, että ois metällä viitsinyt lähteä. Jospa se vähän tästä lauhtus.

Siitalla on nyt kuitenkin ollut ihan sata tylsää. Onneksi luojalle kiitos, se ei ole enää 9kk, silloin se kyllä ois keksinyt itselleen tekemistä ihan riittämiin. Joskus se ihan huokailee isosti, ja sitten kulma silmällä kattelee, että huomaskohan se emäntä.

BOOOORING!

Iiro nyt on aina osannut vetää lonkkaa silloin kun ei oo mitään häppeninkiä. Nykyään ei enää lähdetä soitellen sotaan vaan kuullostellaan mistä asiasta mahdollisesti olisi kyse. Onko kyse ruoasta, korvien ja kynsien huollosta, tavallisesta remmilenkistä vai laitetaanko kaulaan tutkapanta? Vai pakataanko reppua kenties jo illalla ja aamulla kello soi aikaiste, silloin lähetään näyttelyyn.

Iiro kuuntelee mikä on homman nimi

Siita rupeaa ihan hurjaksi kun tekeminen ja liike loppuu :)