Tältä minusta tuntui alkuviikosta...mutta palataan vielä viime viikonloppuun.

La päivällä Kati tuli meille ja pakattiin (sullottiin) tavarat ja koirat autoon. Meillä PITI olla suksiboxi auton katolla, mutta Jouni oli katsonut parhaaksi irroittaa sen aamulla. Koirat eivät sitten autoon mahtuneetkaan niin kuin aluperin suunniteltiin. Iiro meni muoviboxissa takakonttiin ja katin tytöt sinne kaveriksi boxin viereen. Takapenkillä oli sitten kaikki meidän kassit ja 2 nlyhäkkiä, mutta missä siita? se sai matkustaa vänkärin jalkotilassa,onhan se siellä ennenkin matkustanut, mutta vain hätätapauksissa ja tämä oli nyt semmoinen.

Kahvilla/pissalla käynti tuotti sitten vähän päänvaivaa, kun koiria ei voinut jättää autoon irti vaan ne piti saada kaikki takakonttiin. Iiro oli boxissa yhä, katin tytöille kasattiin metallihäkki johon ne menivät. Boxien ja auton takaluukun väliin jäi semmonen sporttimallin beaglen kokoinen tila johon siita sullottiin siksi aikaa kun kävimme kahvilla. Eihän se siinä liikkua pystynyt, mutta odotti kiltisti ku ei muuta voinut. Hätä ei lue lakia.

Muuten keli ja tiet olivat hyvät, mutta loppumatka mentiin semmoista kinttupolkua että hyvä kun näkyi tiet edes kartalta, no perille päästiin ja se oli tärkeintä. 20.00 oltiin perillä. Yövyimme näyttelypaikalla jossa oli yksi 2 hengen huone mihin saa ottaa koiria. Käytiin iltapissilenkin aikana kattomassa näyttelypaikka ja sit sänkyyn, taju kankaalle.

Aamulla saavuttiin hyvissä ajoin kehänlaidalle jotta kati sai hyvin kuvattua koiria videokameralla. Rupeshan niitä koiria sieltä viimein valumaan. Mä esitin Kuomionpään kaks uroskasvattia Remun junnuluokassa ja Pikku Nipsun nuortenluokassa. Koirat olivat ekaa kertaa näyttelyssä ja ihan kivasti sain niihin ainakin kontaktia jos ei muuta, tuomari oli tosin erimieltä, ei mainintaa hyvästä esittämäisestä, pöh. Iiro kävi kehässä pokkaamassa Hoon. Siitan kanssa sitten myöhästyttiin avonarttujen kehästä...siellä 19 muuta koiraa jo seistä tillottivat ku tulin kusetusreissulta ulkoa ja kehäsihteeri huusi numeroa 70. No ei siinä mienkään käynyt, tuomari oli vasta mittaamassa koiria. 10 narttua sai ERIn ja siita sijoittui vielä hienosti neljänneksi. Arvostelussa luki mm.Liikkuu riittävän tehokkaasti, vaikka ajoittain hieman jarruttelee. No jarrutteleehan se tuomaripöydän edessä ku sinne oli kylvetty makupaloja, nakkeja tms. Harmittaa vähän ku tuo jarruttelu ei johtunut muusta kuin että mulla on narun päässä ahne beagle ja jotkut ei saa pidettyä makupaloja taskussa tai saa niitä suoraan koiransa suuhun. Esitin vielä Astalan Kennelin koiraa, Astalan Goldie, Kasvattajaluokassa. Vesan käyttöluokan koirista koottu nelikko sijoittui neljänneksi.

Näyttelyn jälkeen kokeiltiin vielä Siitan Reima papalla, että mikä on siitan juoksun kulku, näytti olevan päivät lähellä. Koirat autoon ja nokka kohti pohjoista. Rankkoja nämä pitkät näyttelyreissut.

Seuraava viikko menikin sitten astutushommissa. Tai ainakin niiden yrityksessä.Mä olin luovuttaa jo alkuunsa ku ei näytä onnistuvan. Sirpa onneksi on sen verran hullu, että se ei ihan heti jätä hommaa kseken, onneksi, mitä tekisin ilman sinua :) Koirat eivät yhä edelleenkään jääneet nalakkiin. Nyt oli narttu hyvinkin suostuvainen ja seisoi urokselle mallikelpoisesti. Tiistain astutuksen tavarat menivät heinaladon lattialle. Sirpa ehotti että jos siita siemennettäs iirolla, eipä tullu mulle edes mieleen semmonen. Keskiviikkona astutettiin koirat sitten niin, että iiro pidettiin "väkiste" siitan sisällä, vaikka normaalisti ne ei ois jäänyt nalkkiin. Ihan hyvin meni, kumpikaan eivät pistäneet vastaan. Jos joku ulkopuolinen ois sinne heinälatoon tullut niin ei ois varmaan ymmärtänyt tilannetta. Koirat päällekäin ja me kontattiin siellä koirien vieressä Sirpan kanssa. "nalakituksen" jälkeen siitaa vielä roikotettiin varmuudeksi pääalaspäin, että ei tavara tipu heti ulos.Eipä se pistänyt hanttiin sitäkään tilannetta.

Iltapäivällä käytin siitan vielä verikokeessa (proge) huuto oli niin kauhiaa, että ajaskin noin tiheään jänistä niin mentäs heti kokeeseen :) Torstaina kaisu soitti tuloksen proge 18.9 (ohje siemennykseen 10-15) vein kuitenkin koirat eläinlääkkärille kokeillaksemme siemennystä. Luulin että siemen otetaan ns. ohi laukeavasta uroksesta (mikä siis meillä ongelma) mutta iiron pitikin vain haistella siitaa ja pirkko rupes lupsämään siltä spermaa. Oisitte nähnyt iiron ilmeen, sillä oli silmät kuin tiibetinspanielilla ja mällin tuotanto loppui siihen. Innostunut se kuitenkin siitasta oli kovin, päästettiin se sitten selkään ja pirkko purkin kanssa väliin ja johan rupes tavaraa tulemaan purkin täydeltä. Siita rauhoitettiin ja siemennettiin. Rauhoitettiin sen takia, että se pelkää eläinlääkäriä ja kaikkia sen tekemiä toimenpiteitä, ties mihin reikään ne tavarat ois muuten menny. Samalla kaisu leikkas sen kynnet, se kun on vähän ongelmana meillä kotona.Kysyinkin, että saisko tuota ainetta kotipakettiin :)

Nyt on koira sekä pakkonalakitettu (varmaan sitä jonkinmoiseksi astutukseksi voi sanoa) ja siemennetty. Kuukauden päästä käytän koiran ultrassa ja katotaan  saammeko me pentuja.

Suuret kiitokset Sirpalle kun olet ollut mua auttamassa ja tukemassa. Maria Riitalle, Siitan kasvattajalle kiitos, että olet jaksanut minun ailahtelevaan ajatusmaailmaa kuunnella. Pipettiin Pirkolle, Kaisulle ja tytöille myös suuri kiitos. Myös kaikki muut jotka ovat jakaneet omat kokemuksensa minun kanssa näissä niks-naks ja pentuja-jutussa ystävät ovat tärkeitä, varsinkin koiraystävät. Nyt tytöt saa pistää jalat ristiin ja toivotaan, että meillä ois toukokuun lopulla pieniä tuhiseviä beaglen alkuja.