Siita kävi siis luonnetestissä 25.5...lukekaan ensin tämä teksti niin ymmärrätte vähän mitä siellä tehdään!!
(suluissa omat kommenttini molempien koirien testien kulusta...iiro testattu 3 vuotta sitten)
Suomalainen luonnetesti on otettu käyttöön vuonna 1976 ja perustuu pääperiaatteissaan Ruotsin armeijan työkoirien soveltuvuustesteihin. Kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana testiä on kuitenkin kehitetty jatkuvasti paremmin vastaamaan nykypäivän harrastus- ja seurakoirien perusominaisuuksia. Alkuaikojen teknisesti aina samalla kaavalla ja voimalla suoritettu testi on muuttunut vuosien kuluessa paremmin huomioimaan koirien perusluonteen, ja nykyisin jokainen testin osuus suoritetaan aina koiran ehdoilla. Testitilanteen hyökkäyksien voima riippuu aina testattavasta koirasta. Näin pyritään varmistamaan, ettei koiralle jää testitilanteesta traumoja kotiin vietäväksi.
Periaatteessa luonnetesti etsii kaikissa suorituksissa reaktioita, ja toisilla koirilla nämä saadaan näkyviin huomattavasti pienemmillä ärsykkeillä kuin toisilla. Tämä on aiheuttanut paljonkin kiistelyä testiyleisön joukossa, kun toisille koirille esimerkiksi puolustushalua testattaessa testituomarin hyökkäys ohjaajaa kohden loppuu jo hyvin aikaisin, ja toisen koiran tapauksessa hyökkäävä tuomari saattaa jopa käydä fyysisestikin ohjaajaan käsiksi. Mikäli koira selkeästi jo hyökkäyksen alkuvaiheessa ilmaisee alistuvansa ja halunsa paeta, on täysin turhaa rasittaa koiraa tarpeettomasti jatkamalla uhkaa. Yksi testituomarin tärkeimmistä tehtävistä, jonka aina tulee voittaa yleisön viihdyttäminen, on estää koiran liiallinen rasittaminen. Sama koskee kaikkia testitilanteitä, koira määrää aina suorituksen voiman.
TESTATTAVAT OMINAISUUDET
Suomalaisen luonnetestin tuloksissa arvioidaan koiraa yhdeksän eri ominaisuuden suhteen.
1) Toimintakyky
Eräs testin tärkeimmistä tuloksista. Toimintakyvyn arvosana kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja erilaisissa sille uusissa tilanteissa. Toimintakykyä ilmaisee yhtälailla puolustautuminen kuin pakokin, toimintakyvyttömyys ilmenee koiran pyrkiessä joko mitätöimään tilanteen, tai sen muutoin jähmettyessä paikalleen mitään tekemättömäksi.
Toimintakyvyn testaamiseen on luonnetestissä kaksi erikoiskoetta: KELKKAKOE, jossa vedetään esim kelkalle kyhättyä epämääräistä ihmistä muistuttavaa hahmoa hiljalleen kohti koiraa. Hahmo vedetään lopuksi aivan ohjaajan luo. Koiran tulee pelätä hahmoa ja väistää sitä - varsinainen toimintakyky mitataan kelkan pysähdyttyä: miten nopeasti koira tulee tutkimaan sille peloittavaa "mörköä". (Siita ei halunnut tulla tutkimaan kelkkaa...piti useasti minun käydä taputtamassa kelkassa istuvaa "mieshahmoa" ja kiertää kelkkaa. Lopuksi kyllä haistoi takin hihaa ja pipoa mitä sille näytin. Iiro kävi nuuhkaisemassa omassa testissään kelkkaa ja nosti siihen jalkaa)
Sekä nk. PIMEÄ HUONE, jossa ohjaaja menee koiraa peräänsä kutsuen heikosti valaistuun tilaan (kellari tms). Koira jää toisen tuomarin kanssa ulkopuolelle odottamaan kunnes ohjaaja on poistunut, ja se päästetään hetken kuluttua sisään. Koiran tulisi etsiä ohjaaja pimeästä ilman apua (kutsu tms). Tässä kokeessa ei etsimiseen kulutettu aika merkitse mitään, kunhan koira liikkuu - toimii - koko ajan. Tästä osasuorituksesta puuttuu kelkkakokeeseen oleellisesti kuuluva uhka. (Siita aivan jähmettyi huoneeseen tultua, yritti jopa takaisin ulos, löysi lopulta minut vaikka välillä melkein" muumitoitui". Iiro taas tuli aikoinaan huoneeseen reippaasti. Se seisoi huoneen ovella ja kuunteli ja haisteli, oli siis rauhallinen "että missäs se yks onkaan piilossa, tänne se kuitenkin tuli")
2) Terävyys
Terävyys on koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti sitä uhkaavaa ihmistä kohtaan. Mitä terävämpi koira on, sitä pienemmästä ärsytyksestä se käyttäytyy aggressiivisesti.
Terävyyden arviointiin on luonnetestissä oma erikoiskokeensa: Koira kiinnitetään lyhyellä taluttimella seinään tms. ja ohjaaja poistuu näkyvistä. Koiran rauhotuttua alkaa toinen testituomareista lähestyä sitä ensin epäröiden, ja lopuksi selkeän uhkaavasti. Saavuttuaan koiran luo tuomari lopettaa uhkaamisen ja alkaa puhua koiralle ystävällisesti. Koiran tulee lopettaa kaikki aggressiivinen tai pelokas käyttäytyminen ja antaa nyt ystävällisen hyökkääjän koskea itseensä. (en tiedä miten Siita tässä toimi...ei se ainakaan puolustanut itseään, mutta antoi kyllä sit tuomarin tulla puhuttelemaan itseään. Iiro taas puolusti itseään..naru pinkeenä se haukku tuomaria, että "mitäs sielä uhittelet", mutta taas ku painostaminen loppui niin antoi tulla tuomarin puhuttelemaan)
3) Puolustushalu
Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa. Tätä kuten muitakin ominaisuuksia arvioitaessa pyritään luonnetestissä arvioimaan nimenomaan halua, ei opittua kykyä. Koiran toiminnan voimakkuus sen puolustaessa ohjaajaansa ei vaikuta arvosanaan, tärkeämpää on mm. sen asema ohjaajaan ja hyökkääjään nähden. Kun koira pyrkii pysymään ohjaajan ja hyökkääjän välissä osoittamatta minkäänlaista aggressiivisuutta, voidaan katsoa sillä selvästi olevan puolustushalua, kun taas voimakkaastikin ohjaajan selän takaa haukkuva ja muriseva koira saattaa omata puutteita tässä ominaisuudessa.
Puolustushalua testataan suorittamalla hyökkäys koiran kanssa kulkevaa ohjaajaa kohti.( Siita meni heti minun taakse ja siellä pysyi koko testin ajan ja haukkui...aluksi se vähän pisti leikiksi, mutta jos ois nakkikiska tappelu ollut niin ei tuosta ois ollut mitään turvaa. Iiro taas meni minun ja tuomari väliin ja PUOLUSTI minua. Molemmat koirat kuitenkin painostuksen loputtua tulivat tuomarin kanssa juttuun ja lähtivät heidän mukaan)
4) Taisteluhalu
Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan leikkimieliseen (tai todelliseen) taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän. Tämä ilmenee useimmiten leikkimishaluna. Väsyessään fyysisesti koira jatkaa toimintaa nimenomaan taisteluhalunsa avulla.
Luonnetestissä taisteluhalua mitataan erikoiskokeella, jossa tuomari leikkii koiran kanssa kepillä, rätillä tms. Kun koira kiinnostuu lelusta, aloitetaan taisteluleikki, joka lopuksi lopetetaan "kesken", jotta nähdään haluaako koira vielä jatkaa sitä oma-aloitteisesti. Kaikki koirat eivät ole tottuneet leikkimään ihmisen kanssa, tai ovat perusluonteeltaan pidättyväisiä vierasta kohtaan, joten niiden ei voi odottaakaan leikkivän vieraan ihmisen kanssa. Tässä tilanteessa annetaan ohjaajan yrittää leikkiä koiransa kanssa. Vaikka koira ei leikkisi ollenkaan, näkyy taisteluhalu muissakin luonnetestin osasuorituksissa (esim. kelkkakokeessa). Pelkkä leikkiminen ei ratkaise annettavaa arvosanaa.
(rätin kanssa leikittäminen ei kiinnostanut kumpaakaan koiraa, mutta Siitan pointseja tässä laski tuo kelkka osuus)
5) Hermorakenne
Koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä. Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan vaikutettavissa. Syntyään hermoheikkoa koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa. Samoin perimältään hyvähermoinen koira kestää merkittävästi enemmän "kolhuja" elämässään niiden vaikuttamatta sen käyttäytymiseen.
Hermorakennetta tarkkaillaan koko luonnetestin ajan. Optimissaan koiran tulisi kohdata järkkymättä kaikki testiin kuuluvat oudot tilanteet.
(Siitalla Hermorakenne arvioitiin vähän hermostuneeksi ja iirolla hermorakenne oli suhteellisen rauhallinen, ja sitähän se iiro on RAUHALLINEN. Siitalla taas ei hermo kestänyt tässä testissä kun se joutui niin useasti olemaan paineen alla. Aluksi se otti kelkan ja tuomarin kohti hyökkäyksen leikkinä, mutta siinä vaiheessa kun nurkan takaa vetäistiin se haalari niin NAPS, apua, kotiin, pois täältä!)
6) Temperamentti
Temperamentti on koiran kyky havainnoida ympäristöään ja toimia sen mukaisesti. Kyse ei ole ainoastaan sen nopeudesta reagoida, vaan optimissaan koiran tulisi havaita kaikki siihen vaikuttavat ympäristön tapahtumat ilman viivettä ja reagoida niihin. Temperamentin ollessa liian korkealla, häiritsevät kaikki ympäristön tapahtumat sen keskittymistä tilanteisiin.
Temperamentin arviointiin on oma erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa kulkevan koiran perään lasketaan esimerkiksi telineellä oleva kivillä tms. täytetty tynnyri, jolla pyritään aikaansaamaan koiralle takaa-ajotilanne. Koiran väistöliikkeen voima ja hallinta kuvaavat sen temperamenttia.
(Siita oli vilkas ja iiro kohtuullisen vilkas. Siitan testissä näkyi enemmän sitä sinkoilua paikasta aa paikkaan bee. Tuomari sanoikin hyvin, että koira on vilkas, mutta ajoittain siinä näkyy se että ajatus ei pysy ns. työmaalla, tämä kyllä näkyy metsälläkin.)
7) Kovuus
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa sille epämiellyttäviä (ja muitakin) kokemuksia ja välttää niiden kohtaamista uudelleen. Tämä ominaisuus on ratkaisevassa asemassa koiran käyttäytymisen ilmenemiseen. Perimältään pehmeän koiran näkyvä käyttäytyminen muuttuu etenkin sen elämän alkuvaiheessa paljonkin kokemuksien perusteella, kun taas kova koira ei anna näiden vaikuttaa käytökseensä.
Luonnetestissä koiran kovuutta tarkkaillaan koko testin ajan, ja lisäksi sille on oma erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa kulkeva koira pelästytetään esimerkiksi kulman takaa äkkiä sen eteen avatun sateenvarjon avulla. Koiraa ei päästetä selvittämään mitä tapahtui, vaan ohjaaja vie sen pois paikalta heti varjon avautumisen jälkeen. Hetken päästä ohjaaja palaa koiran kanssa tapahtumapaikalle. Pehmeä koira ei tule vapaa-ehtoisesti uudelleen paikalle, vaan tarvitsee houkuttelemista - kova koira puolestaan ei muista tapahtunutta, vaan kulkee reippaasti uudelleen tapahtumapaikalle.
(Siita oli pehmeä ja iiro hieman pehmeä. Haalarin nykäisi kulman takaa, sen siita muisti ja sinne ei kannata mennä uudelleen. Iirolla tämä oli pressu...se muisti sen, mutta ei antanut asian vaivata enää kun käytiin uudestaan tämä pelottavan paikan kohdalta.)
8) Luoksepäästävyys
Luoksepäästävyyttä mitataan koiran suhtautumisella vieraaseen, ystävällisesti käyttäytyvään ihmiseen. Koiran tulisi antaa tämän ottaa kontakti ja koskea itseensä.
(Molemmat koirat olivat Hyväntahtoisia, luoksepäästäviä, avoimia, eli tämä on mielestäni tälle rodulle tärkeä koska jo rotumääritelmä sanoo Valpas, älykäs, tasapainoinen ja ystävällinen. Ei vihainen eikä arka.)
9) Suhtautuminen ampumiseen
Luonnetestiin kuuluu aina kaksi 9mm pistoolilla ammuttua laukausta. Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä laukauksista huolimatta. Laukaukset ammutaan testin viimeisenä osiona, jotta mahdollisesti ampumiseen voimakkaasti reagoivien koirien muut ominaisuudet saadaan arvioitua ilman laukausten aiheuttamaa painetta.
(Siita oli jo niin kuormittunut tästä testistä, että vaikka se normaalisti sietää laukauksia niin nyt se vähän säpsähti, Iiro taas valpastui, että mikäs mikäs se tuo oli ja hittoako ne täälläkin ohi ampuu eivätkä osu)
TESTIN TULOKSET
Edellä luetellut ominaisuudet arvioidaan kuusiportaisella asteikkolla +3 ... -3, jolla negatiiviset arvosanat ilmentävät ei-toivottua käyttäytymistä. Useimmissa arvosanoissa testin kannalta korkein arvosana +3 ei suoraan kuvaa testattavan ominaisuuden suurinta tasoa tai voimaa, esimerkiksi puolustushalun +3 arvosana annetaan kohtuullista halua osoittavalle koiralle - suuri tai erittäin suuri hillitsemätön puolustushalu alentaa arvosanaa. Vain toimintakyvyn ja hermorakenteen arvostelussa korkein arvosana vastaa ominaisuuden suurinta voimakkuutta. Kullekin ominaisuudelle on lisäksi määritelty kerroin (1-35), jolla kerrottuna annetut arvosanat muodostavat testin loppupisteet. Kertoimet on määritetty testattavien ominaisuuksien koulutettavuuden peittämiseksi: esimerkiksi koiralle helposti koulutettavan puolustushalun kertoimena on 1, kun taas hermorakenteen kerroin on 35. Poikkeuksena on suhtautuminen ampumiseen, joka arvoidaan vain asteikolla + ja -. Miinus ilmaisee koiran suhtautuneen voimakkaan pelokkaasti ampumiseen.
Testin loppupistemäärä ei käytännössä kerro lähestulkoon mitään itse koirasta, vaan tulos on luettava eri osa-alueiden arvosanoista. Testin maksimipistemäärä - 300 pistettä - ei suinkaan ole optimi kaikille koiraroduille. Testituloksia tarkasteltaessa tulee aina muistaa rodun alkuperäinen tarkoitus, ja verrata tuloksia sen vaatimuksiin. Esimerkiksi suurikokoisille seurakoiraroduille testin optimiarvot (suuri taisteluhalu, vilkas temperamentti, kohtuullinen terävyys jne) eivät kuulu, eikä niitä tule testituloksessa toivoakaan.
MIKSI TESTAISIN KOIRANI?
Luonnetesti on maassamme ainoa virallinen koiran käyttäytymistesti. Kahdenkymmenen vuoden aikana on testattu n. 10.000 eri rotujen edustajaa, joista nykyisellään lähes kolmannes edustaa muita kuin perinteisiä palveluskoirarotuja. Useimmat testattavat ominaisuudet ovat tärkeitä kaikille koirille, ja niiden ollessa myös periytyviä, tulisi muidenkin kuin varsinaisten palveluskoirien jalostuksessa huomioida luonteenominaisuudet nykyistä selvemmin. Koiran ulkomuotoa arvioidaan normaalisti vuodessa vain muutaman viikonlopun aikana näyttelyissä, mutta sen luonteen kanssa olemmme tekemisessä 365 päivää vuodessa koko sen elämän ajan.
Kaikille koirille niiden olemassaolon tarkoituksesta riippumatta, tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. hermorakenne, kovuus, luoksepäästävyys ja toimintakyky (käytännössä rohkeus). Kun kaikkien mainittujen ominaisuuksien on lisäksi todettu periytyvän, on niiden myös niiden virallinen mittaaminen tärkeää. Jalostuksessa tulisi välttää yhdistämästä kahta samoilta ominaisuuksiltaan heikkoa koiraa keskenään. Esimerkiksi kahden normaaliakin elämää häiritsevässä määrin pehmeän luonteen omaavaa koiran yhdistäminen tuottaa melkoisella varmuudella myös pehmeitä jälkeläisiä.
Luonnetesti antaa paljon myös koiran omistajalle . Koiran suhtautuminen tähän sille outoon tilanteeseen tuo useimmiten omistajalle yllätyksiä. Omat kuvitelmat koirasta kääntyvät testissä usein päälaelleen, ja testin tulokset saattavat selittää paljon koiran jokapäiväisen käyttäytymisen syistä.
Itse testitilanne ei aiheuta normaalille kotikoirallekaan pysyviä traumoja. Tuomareiden ammattitaito takaa kullekin koiralle sen perusominaisuuksia vastaavan käsittelyn, ja ääritapauksissa testi keskeytetään ennen koiran liiallista paineistamista.
Luonnetestejä järjestetään kesäkaudella (huhti-marraskuu) kaikkialla Suomessa. Testikalenteri julkaistaan sekä KOIRAMME-, että PALVELUSKOIRAT-lehdessä. Testin hinnalla (n.35€) saat vähällä vaivalla mielenkiintoista tietoa koirasi käyttäytymisestä ja annat arvokasta informaatiota myös koirasi kasvattajalle!
Luonnetestiin osallistuvan koiran tulee olla täyttänyt 2 vuotta, mutta se ei saa olla yli kuusivuotias. Koiran tulee olla tunnistusmerkitty ja terve testaushetkellä. Mukana on oltava alkuperäinen rekisterikirja, pitkähkö, vahva talutin ja mieluusti ei-kuristava nahkapanta.
Tässä videot...eivät ole hyviä, mutta kyllä niistä jotain selvää saa. laittakaa ÄÄNET AIVAN TÄYSILLE. muutan ette kuule mitään. Videoista puuttuu pimeä huone,yksin seinään kiinni jättäminen ja laukaukset. Se pätkä oli niin huono ja suttuinen että ei siitä ois mitään selvää saanut.
Itse testi
http://renkkotenkon.kuvat.fi/kuvat/Foorumi+kuvia/P5251481.flv
Ja palaute osuus
http://renkkotenkon.kuvat.fi/kuvat/Foorumi+kuvia/P5251483.flv
Hutikan China
Luonnetesti 25.5.2008 Haukipudas
Tuomarina: Jari keinänen & Lauri Ojala
Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu -1 Pieni
Hermorakenne -1 Vähän hermostunut
Tempperamentti +3 Vilkas
Kovuus -2 Pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukaisupelottomuus ++ Laukauskokematon
Loppupisteet +16 pistettä
Iiro
Luonnetesti
Maaninka, 8.5.2005 Tuomarit: Jorma Kerkkä & Jorma Piiroinen
Toimintakyky +1 Kohtuullinen
Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu -3 Pieni
Hermorakenne +2 Suhteellisen rauhallinen
Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus + Laukaisuvarma
Loppupisteet: +164
Testi oli kyllä hirmuisen mielenkiintoinen. Vaikka olen luullut, että Siita on rohkea kun ei se mitään ns. pelkää niin tässä testi tilanteessa se oli aivan eri koira. Alkuun se oli kyllä ihan tyypillistä Siitaa "Hei pikku-ukot hyppikää, nyt on leikin aika", mutta kun tilanteita tuli lisää niin sitten se ns. romahti. Iiro oli testissään rauhallinen ja puuttui tilanteisiin kuten tuomarin minua uhatessa. Se osasi käyttää omaa päättelykykyään selvitäkseen tilanteista.Siita taas turvautui minuun tai sitten se meni tyystin lukkoon.
Testin tulos ei siis kerro nyt mitään sellaista että kumpi meidän koirista on luonnevikainen tms. Ei testissä Beagleltä kaivata mitään sakemannin puolustushalua, kovuutta ja terävyyttä. Hermorakenteen osalta tulee meidän koirissa se ero, Iiro ottaa asiat tyynen rauhallisesti toisin kuin Siita.
Tulen kyllä jatkossakin testaamaan koirani ja toivisin myös muiden vievän näin "joutoaikana" koiransa testiin. Se on ihan oikeesti mielenkiintoinen juttu (varsinkin jos otat sen videolle ja voit sen katsoa itse myöhemmin uudelleen) ja vaikka se äkkiseltään näyttää raa-alta niin ei se sitä ole. Siitakin oli aivan normi Siita ku tultiin kotiin...väsynyt se oli mutta olihan se ottanut jo 3 päivaa auton kyytiä.
(suluissa omat kommenttini molempien koirien testien kulusta...iiro testattu 3 vuotta sitten)
Suomalainen luonnetesti on otettu käyttöön vuonna 1976 ja perustuu pääperiaatteissaan Ruotsin armeijan työkoirien soveltuvuustesteihin. Kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana testiä on kuitenkin kehitetty jatkuvasti paremmin vastaamaan nykypäivän harrastus- ja seurakoirien perusominaisuuksia. Alkuaikojen teknisesti aina samalla kaavalla ja voimalla suoritettu testi on muuttunut vuosien kuluessa paremmin huomioimaan koirien perusluonteen, ja nykyisin jokainen testin osuus suoritetaan aina koiran ehdoilla. Testitilanteen hyökkäyksien voima riippuu aina testattavasta koirasta. Näin pyritään varmistamaan, ettei koiralle jää testitilanteesta traumoja kotiin vietäväksi.
Periaatteessa luonnetesti etsii kaikissa suorituksissa reaktioita, ja toisilla koirilla nämä saadaan näkyviin huomattavasti pienemmillä ärsykkeillä kuin toisilla. Tämä on aiheuttanut paljonkin kiistelyä testiyleisön joukossa, kun toisille koirille esimerkiksi puolustushalua testattaessa testituomarin hyökkäys ohjaajaa kohden loppuu jo hyvin aikaisin, ja toisen koiran tapauksessa hyökkäävä tuomari saattaa jopa käydä fyysisestikin ohjaajaan käsiksi. Mikäli koira selkeästi jo hyökkäyksen alkuvaiheessa ilmaisee alistuvansa ja halunsa paeta, on täysin turhaa rasittaa koiraa tarpeettomasti jatkamalla uhkaa. Yksi testituomarin tärkeimmistä tehtävistä, jonka aina tulee voittaa yleisön viihdyttäminen, on estää koiran liiallinen rasittaminen. Sama koskee kaikkia testitilanteitä, koira määrää aina suorituksen voiman.
TESTATTAVAT OMINAISUUDET
Suomalaisen luonnetestin tuloksissa arvioidaan koiraa yhdeksän eri ominaisuuden suhteen.
1) Toimintakyky
Eräs testin tärkeimmistä tuloksista. Toimintakyvyn arvosana kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja erilaisissa sille uusissa tilanteissa. Toimintakykyä ilmaisee yhtälailla puolustautuminen kuin pakokin, toimintakyvyttömyys ilmenee koiran pyrkiessä joko mitätöimään tilanteen, tai sen muutoin jähmettyessä paikalleen mitään tekemättömäksi.
Toimintakyvyn testaamiseen on luonnetestissä kaksi erikoiskoetta: KELKKAKOE, jossa vedetään esim kelkalle kyhättyä epämääräistä ihmistä muistuttavaa hahmoa hiljalleen kohti koiraa. Hahmo vedetään lopuksi aivan ohjaajan luo. Koiran tulee pelätä hahmoa ja väistää sitä - varsinainen toimintakyky mitataan kelkan pysähdyttyä: miten nopeasti koira tulee tutkimaan sille peloittavaa "mörköä". (Siita ei halunnut tulla tutkimaan kelkkaa...piti useasti minun käydä taputtamassa kelkassa istuvaa "mieshahmoa" ja kiertää kelkkaa. Lopuksi kyllä haistoi takin hihaa ja pipoa mitä sille näytin. Iiro kävi nuuhkaisemassa omassa testissään kelkkaa ja nosti siihen jalkaa)
Sekä nk. PIMEÄ HUONE, jossa ohjaaja menee koiraa peräänsä kutsuen heikosti valaistuun tilaan (kellari tms). Koira jää toisen tuomarin kanssa ulkopuolelle odottamaan kunnes ohjaaja on poistunut, ja se päästetään hetken kuluttua sisään. Koiran tulisi etsiä ohjaaja pimeästä ilman apua (kutsu tms). Tässä kokeessa ei etsimiseen kulutettu aika merkitse mitään, kunhan koira liikkuu - toimii - koko ajan. Tästä osasuorituksesta puuttuu kelkkakokeeseen oleellisesti kuuluva uhka. (Siita aivan jähmettyi huoneeseen tultua, yritti jopa takaisin ulos, löysi lopulta minut vaikka välillä melkein" muumitoitui". Iiro taas tuli aikoinaan huoneeseen reippaasti. Se seisoi huoneen ovella ja kuunteli ja haisteli, oli siis rauhallinen "että missäs se yks onkaan piilossa, tänne se kuitenkin tuli")
2) Terävyys
Terävyys on koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti sitä uhkaavaa ihmistä kohtaan. Mitä terävämpi koira on, sitä pienemmästä ärsytyksestä se käyttäytyy aggressiivisesti.
Terävyyden arviointiin on luonnetestissä oma erikoiskokeensa: Koira kiinnitetään lyhyellä taluttimella seinään tms. ja ohjaaja poistuu näkyvistä. Koiran rauhotuttua alkaa toinen testituomareista lähestyä sitä ensin epäröiden, ja lopuksi selkeän uhkaavasti. Saavuttuaan koiran luo tuomari lopettaa uhkaamisen ja alkaa puhua koiralle ystävällisesti. Koiran tulee lopettaa kaikki aggressiivinen tai pelokas käyttäytyminen ja antaa nyt ystävällisen hyökkääjän koskea itseensä. (en tiedä miten Siita tässä toimi...ei se ainakaan puolustanut itseään, mutta antoi kyllä sit tuomarin tulla puhuttelemaan itseään. Iiro taas puolusti itseään..naru pinkeenä se haukku tuomaria, että "mitäs sielä uhittelet", mutta taas ku painostaminen loppui niin antoi tulla tuomarin puhuttelemaan)
3) Puolustushalu
Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa. Tätä kuten muitakin ominaisuuksia arvioitaessa pyritään luonnetestissä arvioimaan nimenomaan halua, ei opittua kykyä. Koiran toiminnan voimakkuus sen puolustaessa ohjaajaansa ei vaikuta arvosanaan, tärkeämpää on mm. sen asema ohjaajaan ja hyökkääjään nähden. Kun koira pyrkii pysymään ohjaajan ja hyökkääjän välissä osoittamatta minkäänlaista aggressiivisuutta, voidaan katsoa sillä selvästi olevan puolustushalua, kun taas voimakkaastikin ohjaajan selän takaa haukkuva ja muriseva koira saattaa omata puutteita tässä ominaisuudessa.
Puolustushalua testataan suorittamalla hyökkäys koiran kanssa kulkevaa ohjaajaa kohti.( Siita meni heti minun taakse ja siellä pysyi koko testin ajan ja haukkui...aluksi se vähän pisti leikiksi, mutta jos ois nakkikiska tappelu ollut niin ei tuosta ois ollut mitään turvaa. Iiro taas meni minun ja tuomari väliin ja PUOLUSTI minua. Molemmat koirat kuitenkin painostuksen loputtua tulivat tuomarin kanssa juttuun ja lähtivät heidän mukaan)
4) Taisteluhalu
Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan leikkimieliseen (tai todelliseen) taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän. Tämä ilmenee useimmiten leikkimishaluna. Väsyessään fyysisesti koira jatkaa toimintaa nimenomaan taisteluhalunsa avulla.
Luonnetestissä taisteluhalua mitataan erikoiskokeella, jossa tuomari leikkii koiran kanssa kepillä, rätillä tms. Kun koira kiinnostuu lelusta, aloitetaan taisteluleikki, joka lopuksi lopetetaan "kesken", jotta nähdään haluaako koira vielä jatkaa sitä oma-aloitteisesti. Kaikki koirat eivät ole tottuneet leikkimään ihmisen kanssa, tai ovat perusluonteeltaan pidättyväisiä vierasta kohtaan, joten niiden ei voi odottaakaan leikkivän vieraan ihmisen kanssa. Tässä tilanteessa annetaan ohjaajan yrittää leikkiä koiransa kanssa. Vaikka koira ei leikkisi ollenkaan, näkyy taisteluhalu muissakin luonnetestin osasuorituksissa (esim. kelkkakokeessa). Pelkkä leikkiminen ei ratkaise annettavaa arvosanaa.
(rätin kanssa leikittäminen ei kiinnostanut kumpaakaan koiraa, mutta Siitan pointseja tässä laski tuo kelkka osuus)
5) Hermorakenne
Koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä. Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan vaikutettavissa. Syntyään hermoheikkoa koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa. Samoin perimältään hyvähermoinen koira kestää merkittävästi enemmän "kolhuja" elämässään niiden vaikuttamatta sen käyttäytymiseen.
Hermorakennetta tarkkaillaan koko luonnetestin ajan. Optimissaan koiran tulisi kohdata järkkymättä kaikki testiin kuuluvat oudot tilanteet.
(Siitalla Hermorakenne arvioitiin vähän hermostuneeksi ja iirolla hermorakenne oli suhteellisen rauhallinen, ja sitähän se iiro on RAUHALLINEN. Siitalla taas ei hermo kestänyt tässä testissä kun se joutui niin useasti olemaan paineen alla. Aluksi se otti kelkan ja tuomarin kohti hyökkäyksen leikkinä, mutta siinä vaiheessa kun nurkan takaa vetäistiin se haalari niin NAPS, apua, kotiin, pois täältä!)
6) Temperamentti
Temperamentti on koiran kyky havainnoida ympäristöään ja toimia sen mukaisesti. Kyse ei ole ainoastaan sen nopeudesta reagoida, vaan optimissaan koiran tulisi havaita kaikki siihen vaikuttavat ympäristön tapahtumat ilman viivettä ja reagoida niihin. Temperamentin ollessa liian korkealla, häiritsevät kaikki ympäristön tapahtumat sen keskittymistä tilanteisiin.
Temperamentin arviointiin on oma erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa kulkevan koiran perään lasketaan esimerkiksi telineellä oleva kivillä tms. täytetty tynnyri, jolla pyritään aikaansaamaan koiralle takaa-ajotilanne. Koiran väistöliikkeen voima ja hallinta kuvaavat sen temperamenttia.
(Siita oli vilkas ja iiro kohtuullisen vilkas. Siitan testissä näkyi enemmän sitä sinkoilua paikasta aa paikkaan bee. Tuomari sanoikin hyvin, että koira on vilkas, mutta ajoittain siinä näkyy se että ajatus ei pysy ns. työmaalla, tämä kyllä näkyy metsälläkin.)
7) Kovuus
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa sille epämiellyttäviä (ja muitakin) kokemuksia ja välttää niiden kohtaamista uudelleen. Tämä ominaisuus on ratkaisevassa asemassa koiran käyttäytymisen ilmenemiseen. Perimältään pehmeän koiran näkyvä käyttäytyminen muuttuu etenkin sen elämän alkuvaiheessa paljonkin kokemuksien perusteella, kun taas kova koira ei anna näiden vaikuttaa käytökseensä.
Luonnetestissä koiran kovuutta tarkkaillaan koko testin ajan, ja lisäksi sille on oma erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa kulkeva koira pelästytetään esimerkiksi kulman takaa äkkiä sen eteen avatun sateenvarjon avulla. Koiraa ei päästetä selvittämään mitä tapahtui, vaan ohjaaja vie sen pois paikalta heti varjon avautumisen jälkeen. Hetken päästä ohjaaja palaa koiran kanssa tapahtumapaikalle. Pehmeä koira ei tule vapaa-ehtoisesti uudelleen paikalle, vaan tarvitsee houkuttelemista - kova koira puolestaan ei muista tapahtunutta, vaan kulkee reippaasti uudelleen tapahtumapaikalle.
(Siita oli pehmeä ja iiro hieman pehmeä. Haalarin nykäisi kulman takaa, sen siita muisti ja sinne ei kannata mennä uudelleen. Iirolla tämä oli pressu...se muisti sen, mutta ei antanut asian vaivata enää kun käytiin uudestaan tämä pelottavan paikan kohdalta.)
8) Luoksepäästävyys
Luoksepäästävyyttä mitataan koiran suhtautumisella vieraaseen, ystävällisesti käyttäytyvään ihmiseen. Koiran tulisi antaa tämän ottaa kontakti ja koskea itseensä.
(Molemmat koirat olivat Hyväntahtoisia, luoksepäästäviä, avoimia, eli tämä on mielestäni tälle rodulle tärkeä koska jo rotumääritelmä sanoo Valpas, älykäs, tasapainoinen ja ystävällinen. Ei vihainen eikä arka.)
9) Suhtautuminen ampumiseen
Luonnetestiin kuuluu aina kaksi 9mm pistoolilla ammuttua laukausta. Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä laukauksista huolimatta. Laukaukset ammutaan testin viimeisenä osiona, jotta mahdollisesti ampumiseen voimakkaasti reagoivien koirien muut ominaisuudet saadaan arvioitua ilman laukausten aiheuttamaa painetta.
(Siita oli jo niin kuormittunut tästä testistä, että vaikka se normaalisti sietää laukauksia niin nyt se vähän säpsähti, Iiro taas valpastui, että mikäs mikäs se tuo oli ja hittoako ne täälläkin ohi ampuu eivätkä osu)
TESTIN TULOKSET
Edellä luetellut ominaisuudet arvioidaan kuusiportaisella asteikkolla +3 ... -3, jolla negatiiviset arvosanat ilmentävät ei-toivottua käyttäytymistä. Useimmissa arvosanoissa testin kannalta korkein arvosana +3 ei suoraan kuvaa testattavan ominaisuuden suurinta tasoa tai voimaa, esimerkiksi puolustushalun +3 arvosana annetaan kohtuullista halua osoittavalle koiralle - suuri tai erittäin suuri hillitsemätön puolustushalu alentaa arvosanaa. Vain toimintakyvyn ja hermorakenteen arvostelussa korkein arvosana vastaa ominaisuuden suurinta voimakkuutta. Kullekin ominaisuudelle on lisäksi määritelty kerroin (1-35), jolla kerrottuna annetut arvosanat muodostavat testin loppupisteet. Kertoimet on määritetty testattavien ominaisuuksien koulutettavuuden peittämiseksi: esimerkiksi koiralle helposti koulutettavan puolustushalun kertoimena on 1, kun taas hermorakenteen kerroin on 35. Poikkeuksena on suhtautuminen ampumiseen, joka arvoidaan vain asteikolla + ja -. Miinus ilmaisee koiran suhtautuneen voimakkaan pelokkaasti ampumiseen.
Testin loppupistemäärä ei käytännössä kerro lähestulkoon mitään itse koirasta, vaan tulos on luettava eri osa-alueiden arvosanoista. Testin maksimipistemäärä - 300 pistettä - ei suinkaan ole optimi kaikille koiraroduille. Testituloksia tarkasteltaessa tulee aina muistaa rodun alkuperäinen tarkoitus, ja verrata tuloksia sen vaatimuksiin. Esimerkiksi suurikokoisille seurakoiraroduille testin optimiarvot (suuri taisteluhalu, vilkas temperamentti, kohtuullinen terävyys jne) eivät kuulu, eikä niitä tule testituloksessa toivoakaan.
MIKSI TESTAISIN KOIRANI?
Luonnetesti on maassamme ainoa virallinen koiran käyttäytymistesti. Kahdenkymmenen vuoden aikana on testattu n. 10.000 eri rotujen edustajaa, joista nykyisellään lähes kolmannes edustaa muita kuin perinteisiä palveluskoirarotuja. Useimmat testattavat ominaisuudet ovat tärkeitä kaikille koirille, ja niiden ollessa myös periytyviä, tulisi muidenkin kuin varsinaisten palveluskoirien jalostuksessa huomioida luonteenominaisuudet nykyistä selvemmin. Koiran ulkomuotoa arvioidaan normaalisti vuodessa vain muutaman viikonlopun aikana näyttelyissä, mutta sen luonteen kanssa olemmme tekemisessä 365 päivää vuodessa koko sen elämän ajan.
Kaikille koirille niiden olemassaolon tarkoituksesta riippumatta, tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. hermorakenne, kovuus, luoksepäästävyys ja toimintakyky (käytännössä rohkeus). Kun kaikkien mainittujen ominaisuuksien on lisäksi todettu periytyvän, on niiden myös niiden virallinen mittaaminen tärkeää. Jalostuksessa tulisi välttää yhdistämästä kahta samoilta ominaisuuksiltaan heikkoa koiraa keskenään. Esimerkiksi kahden normaaliakin elämää häiritsevässä määrin pehmeän luonteen omaavaa koiran yhdistäminen tuottaa melkoisella varmuudella myös pehmeitä jälkeläisiä.
Luonnetesti antaa paljon myös koiran omistajalle . Koiran suhtautuminen tähän sille outoon tilanteeseen tuo useimmiten omistajalle yllätyksiä. Omat kuvitelmat koirasta kääntyvät testissä usein päälaelleen, ja testin tulokset saattavat selittää paljon koiran jokapäiväisen käyttäytymisen syistä.
Itse testitilanne ei aiheuta normaalille kotikoirallekaan pysyviä traumoja. Tuomareiden ammattitaito takaa kullekin koiralle sen perusominaisuuksia vastaavan käsittelyn, ja ääritapauksissa testi keskeytetään ennen koiran liiallista paineistamista.
Luonnetestejä järjestetään kesäkaudella (huhti-marraskuu) kaikkialla Suomessa. Testikalenteri julkaistaan sekä KOIRAMME-, että PALVELUSKOIRAT-lehdessä. Testin hinnalla (n.35€) saat vähällä vaivalla mielenkiintoista tietoa koirasi käyttäytymisestä ja annat arvokasta informaatiota myös koirasi kasvattajalle!
Luonnetestiin osallistuvan koiran tulee olla täyttänyt 2 vuotta, mutta se ei saa olla yli kuusivuotias. Koiran tulee olla tunnistusmerkitty ja terve testaushetkellä. Mukana on oltava alkuperäinen rekisterikirja, pitkähkö, vahva talutin ja mieluusti ei-kuristava nahkapanta.
Tässä videot...eivät ole hyviä, mutta kyllä niistä jotain selvää saa. laittakaa ÄÄNET AIVAN TÄYSILLE. muutan ette kuule mitään. Videoista puuttuu pimeä huone,yksin seinään kiinni jättäminen ja laukaukset. Se pätkä oli niin huono ja suttuinen että ei siitä ois mitään selvää saanut.
Itse testi
http://renkkotenkon.kuvat.fi/kuvat/Foorumi+kuvia/P5251481.flv
Ja palaute osuus
http://renkkotenkon.kuvat.fi/kuvat/Foorumi+kuvia/P5251483.flv
Hutikan China
Luonnetesti 25.5.2008 Haukipudas
Tuomarina: Jari keinänen & Lauri Ojala
Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu -1 Pieni
Hermorakenne -1 Vähän hermostunut
Tempperamentti +3 Vilkas
Kovuus -2 Pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukaisupelottomuus ++ Laukauskokematon
Loppupisteet +16 pistettä
Iiro
Luonnetesti
Maaninka, 8.5.2005 Tuomarit: Jorma Kerkkä & Jorma Piiroinen
Toimintakyky +1 Kohtuullinen
Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu -3 Pieni
Hermorakenne +2 Suhteellisen rauhallinen
Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus + Laukaisuvarma
Loppupisteet: +164
Testi oli kyllä hirmuisen mielenkiintoinen. Vaikka olen luullut, että Siita on rohkea kun ei se mitään ns. pelkää niin tässä testi tilanteessa se oli aivan eri koira. Alkuun se oli kyllä ihan tyypillistä Siitaa "Hei pikku-ukot hyppikää, nyt on leikin aika", mutta kun tilanteita tuli lisää niin sitten se ns. romahti. Iiro oli testissään rauhallinen ja puuttui tilanteisiin kuten tuomarin minua uhatessa. Se osasi käyttää omaa päättelykykyään selvitäkseen tilanteista.Siita taas turvautui minuun tai sitten se meni tyystin lukkoon.
Testin tulos ei siis kerro nyt mitään sellaista että kumpi meidän koirista on luonnevikainen tms. Ei testissä Beagleltä kaivata mitään sakemannin puolustushalua, kovuutta ja terävyyttä. Hermorakenteen osalta tulee meidän koirissa se ero, Iiro ottaa asiat tyynen rauhallisesti toisin kuin Siita.
Tulen kyllä jatkossakin testaamaan koirani ja toivisin myös muiden vievän näin "joutoaikana" koiransa testiin. Se on ihan oikeesti mielenkiintoinen juttu (varsinkin jos otat sen videolle ja voit sen katsoa itse myöhemmin uudelleen) ja vaikka se äkkiseltään näyttää raa-alta niin ei se sitä ole. Siitakin oli aivan normi Siita ku tultiin kotiin...väsynyt se oli mutta olihan se ottanut jo 3 päivaa auton kyytiä.
Kommentit