Sääliksi silti käy tuota Siitaa. Sillä on juoksut siinä mallin et jos sen astuttaisi niin parin päivän päästä se vasta vietäs urokselle. Nyt se saa kuitenkin tyytyä Iiroon. Tässä vaan on nyt käyny niin kuin siinä sadussa missä se poika huusi monesti "SUSI TULEE"...sitten kun se susi oikeesti tuli, kukaan ei uskonut poikaa ja susi söi pojan. Siitahan aina ahdistelee Iiroa että se joutuu siirtymään pediltä a pedille b. Nyt siita tulee pedin reunalle keikistelemään ja esittelemään persettään, mut mitä tekee Iiro, lähtee pois, niin kuin monesti ennenkin. Sitä jo aivan väsyttää tuo Siitan kiehnääminen ja perseen tarjoaminen. NYT siita ois kaikkien kaveri ja sitä vois narttujenkin kanssa pitää yhdessä, kunhan vaan joku sen kanssa duunailis. No, ei tuota kauan kestä ja sit siitä tulee taas oma "normaali" kiukkuinen itsensä. Se on jo niin epätoivoinen, että näytti seisovan jopa tuolle Alpolle, niin ja Alpo oli?

Ainoa asia mikä täällä panee, on pakkanen. -20 paukkuu joten eipä olla navetan kiertämistä kauempana käyty ulkona. Viime viikko meni sitten muuten vain lenkkeilyn kannalta plörinäksi. Viikonlopuksi taas lupaavat lauhempaa