Mihin se syyskuu meni? Näkikö joku sen? Mä ajoin varmasti enemmän traktorilla syyskuussa kuin autolla. Ja nekin autolla ajot suuntautu joko ruokakauppaan tai kuivaamolle. Puinnit saatiin niin nappiin valmiiksi kuin vain voi olla, heti alkoi mielettömät vesisateet. Koiratkin aloitti "sairastelun" syyskuussa. Iirolle varasin rokotuksiin ajan, mutta kaikkea muuta kyllä tehtiin kuin rokotettiin. Koska Iiron kanssa ei enää missän virallisissa kuljeta, eläinlääkärin ehdotuksesta siirsimme vuodella rokotusta, mahdollisesti uusien rokotus sääntöjen tullessa voimaan. Käytännössä näillä sen nykyisillä rokotuksilla on 3 vuoden vaikutusaika, vaikka papereissa hyväksytään 2 vuotta. No, ei haittaa, siirretään piikitykset ensi syksyyn. Iiron sydän kuunneltiin. Sehän oli kesän aikana (paheni alkusyksystä) ruvennut läähättämään hirveästi (silloin kun tulemme kotiin ja koira on sisällä), samoin se on ruvennut vinkumaan meidän perään. (appiukko on kuullut sen kun on ollu vinttityömaalla). Sydämmesä ei ollu mitään vikaa, eikä sivuääniä kuulunut. Muutenkin eläinlääkäri kehui papparaista, ymmärsi ensin että se on NYT 9 vuotias...ei ei...se on nyt jo 11 . Vinkumiselle ei osannut oikein sanoa mitään, mahdollisesti voi olla vanhuuden tuomaa eroahdistusta tai jotain. Alkuun ei edes Siitan seura sisällä hiljentänyt vaaria. Nyt tuntuu että se on jo vähän rauhoittunut kun jää yksin (Siitan kanssa, sisälle). Siksi se onkin nyt syksyllä viettänyt paljon meidän mukana Traktorissa ja jopa puimurissa.

Tai sit se on vaan ollu muuten pihatöissä mukana...

Siita taas on kevään ja kesän aikana ruvennu syömään tassujaan. Syyskuussa minä sen sitten otin aivan sisäruokintaan, että ei oo tarhassa ollenkaan. Alkuun pidin sillä tossua siinä tassussa mitä pahemmin jyrsi. Luulin että haava sen tassussa on tullu jostai ulkopuolelta (lasinsiru tms.) kuitenkin eläinlääkärireissun jälkeen jätin tossun pitämisen ja koira hyökkäs heti SYÖMÄÄN tassuaan. Se siis puree nuo viillot tassuunsa. Nyt tilanne on rauhoittunut sen verran, että viiltohaavoja ei enää ole. Toisen käpälän kaksi kynttä on tosin sen näköisiä niin kuin niissä ois kynsivallintulehdus (vrt. ihmiseen). Tossuja en oo pitäny enää sen ell käynnin jälkeen. Koira sai loishäätöpiikin ja shampoota jolla se pitää pestä pari kertaa. Ruoan vaihdoin sellaiseen jossa ei ole viljaa eikä HIIVAA. Sitä ei nyt tiedä mitä tuo on, lähteekö pesemällä ja ruokaa vaihtamalla pois. Seurataan tilannetta.

 

Pihalle raaskin vihdoin ja viimein ostaa istutuksia. Siellä on nyt 4 ruusupuskaa, 1 pihasyreeni, 4 marja-aronia puskaa (kuvassa) ja 2 omenapuuta. Kasvimaalla 3 mustaa viinimarjapuskaa. Ens juhannukseksi ollaan tilattu jo Veli jatkamaan kaivinkonetöitä pihalle...lupas se samalla kaivaa mulla IIIISOOON perennapenkin, tästä se lähtee

 

Viherpeukalointi jatkui sitten ulkotilojen jälkeen sisällä. KAIKKI kukat saivat uudet murat (tässäKIN oli Alpo ja Iiro kovasti mukana), sitten ne vaan yllättävästi lisääntyivät siihen malliin, että nyt mulla on 29 purkissa viherkukka, 2 anopin pihalta pelastettua pelargonia-laatikkoa ja yksi hopeavitja. Aloittelijan vinkin annan, muistakaa joskus kastella niitä kukkia niin siitä ne tykkää...mullakin vaihtu keltaisesta väristä komeaan vihreään mullan vaihdon ja kastelun jälkeen

Tässä pöydällä on NYT 5 pientä purkkia lisää....

 

Vintti...njaa...sieltä nyt ei oo kuvia...pitäs ottaa ku remppasiivosin sen vasta, eikä flunssainen raksamies oo siellä vielä käyny...sotkemassa. Mut laitellaan siitä sitten joskus ku on valmiimman näköinen. Paljon visioita on, eurot vain puuttuu...

Alpo on asunut koko kesän ulkoruokinnassa. Kylmien ilmojen saavuttua oli se opetettava takaisin sisäruokintaan. Harmaita hiuksia aiheuttaa kissanruokintapaikka, koska meillä on nuo ahneet beaglet, joita joku joskus koiriksikin haukkuu. Siskolta sain kissan raapimapuun jossa on tuollainen "pesä" alhaalla. Otin sen raapimispuun pois ja Alpo syö nyt tuolla pesässä ruokansa. Harmi vain, että Siita on nyt sen hoksannut ja työntää väkisin päänsä tuonne ja syö raksut. Vielä mä joku päivä sen yllätän niin, että muistaa kyllä työntäneensä pään vähän väärään paikkaan.... Siita on muuten hirmu etevä syömään lusikasta ku sille syöttää jotain, lusikalla. Jogurtti, kerma ja sinappi meni kerta kulauksella, mutta kahvin se puhlas ulos. Kaikkea se saa kyllä maistaa...astianpesutabletit on vaan pidettävä silmällä, nekin se varmasti söis, jos ei muuta niin kauteuksissaan. Juu ja saa se ihan oikeaa ruokaakin, sille ittelleen tarkoitettua.

Alponruoka automaatti! (manuaalisesti täyttyvä)

 

Kävipä sitten niin, että joutu meillä KAIKKI eläinten makuualustat pyykkikoneeseen. Osan pesin jopa 95 asteessa ja nämä muotoon ommellut pedin vähän miedommassa lämmössä. Tämä alla oleva peti koki kyllä kovia muotoilun suhteen, mutta vähän kun sitä parsii niin hyvä siitä tulee. Oli vain loppupäivästä kissalla ja koirilla nukkumapaikat vähissä. Siinä vaiheessa ku pesemättömänä (lue:kuivana) oli vain tämä yksi peti niin siinä tuli jo nukkujille ahdasta....

Arvatkaa kumpi tässä pedillä nukkui ENSIN?

Jänismetsärintamalle kuuluu sellaista, että Iiro on käynyt elokuussa yhtenä iltana sienimetsällä meidän kanssa ja ajeli pupua. Tänään kävivät sitten ihan oikealla jänismetsällä. Kahteenotteeseen oli Iiro ajanut jänistä, mutta pojat oli paistellu makkaraa ja sinne oli jääny ristihuuli ajaettavaksi ensikertaan. Hyvin oli kuitenkin vanhus päästelly pupun perässä ja pojat sai raikasta syystalvi ilmaa.Vähän (lue:aika paljon) on Iiro ollu nyt iltamassa jäykkänä, mutta eiköhän se viimeistään kevyellä aamulenkillä vetristy.

Minulla nyt syksyn liikunnat on alkanu vähän laiskasti. Pitkiä lenkkejä ei olla tehty koirien kanssa, alkuun noiden Siitan tassujen takia. Minä olen löytänyt itselleni uuden innostavan liikuntamuodon, käyn tanssitunneilla Okei, se on Latinobic nimeltään ja se on yksintanssia. Tunti kestää 1,5tuntia kerrallaan ja sen verran innostunut olen ko.lajista että ilmoittauduin toiseenkin paikkaan tunnille joten nyt käyn tanssimassa tiistaisin ja lauantaisin. Vesijuoksun ja kuntojumpan lisäksi yritän ehtiä käymään kerran viikossa kaverin havosta ratsastamassa.

Koiramaisia suunnitelmia ei nyt ole. Tehdään pari perhereissua, ilman koiria ja minä teen koirareissun, ilman koiria, helsinkiin Voittaja ja Pohjoismaidenvoittaja 2009 näyttelyyn. Toivotaan että Siitan kutina ja tassujen syöminen loppuis. Iiro pysyis hyvässä kunnossa ja sille pitkää ikää. Alpo...no Alpolle hyvä mieli ja enemmän ruokaa . Isäntäväelle rakkautta ja kukille substraalia (okei, kukkien pitää olla maaliskuuhun asti talvilevossa ilman kukkaravinteita). Ensivuodelle on paljon suunnitelmia, tiedä sitten mitkä niistä pääsee toteutumana, toivonmukaan nyt ne tärkeimmät. Niin ja sitä lunta...

Ystävän aamupusu <3