Siis jumaleissön sentään. Missävälissä mun koiranpennut on käyty vaihtamassa? Täällä on nyt 3 urosta ja 1 narttu jotka kyllä vähän näyttävät kasvateiltani, mutta niille on tullut jalkoja ihan sikana. Iinulle jalkojen pítuuskasvu on tuonut rohkeuden mennä ihan ite ulko portaat alas ja ylös. Helpottaa huomattavasti minun toimintaa kun kävelen vain siitan kanssa edellä ja kakarat tulee perässä. Iippo, vaikkakin sen jalat eivät ole niin venähtäneet, on ruvennut sontimaan pihalle, hyvä hyvä. Välillä tapellaan niin, että naapureitakin pelottaa ja välillä ollaan kaikki kavereita. Koska en ole voinut huonosta ilmasta johtuen pitää pentuja aitauksessa pihalla ollaan me käyty sitten aina varta vasten riehumassa pihalla. Tuo muovinen näyttelyboxi on niiden mieleen ja ne nukkuvat kaikki 4 siellä. Saa nähä onko siitä enää näyttelyboksiksi näiden asukkien jälkeen kun välillä teroittavat hampaitaan siihen.

Mitä lähemmäs luovutusaika tulee sitä haikeammin minä katson pentuja...apua kohta niitä ei enää ole. No vähän aikaa se voi ollakin tosi ihanaa kun taloon palaa normaali elämä, mutta onko elämää ilman koiranpentuja? Iiro nostaa tassut ilmaan, että on...minä ja Siita ei olla aivan varmoja, ehkä, ehkä ei.

Kameran akun sain ladattua, että josko sitä vielä tänään ottas tilanne kuvia, mutta pitäs päästä kartalolle kuvaamaan ja tuleekohan tuo sade vielä illaksi...teen kohta ennätyksen pyykkien narulla roikottamisessa.