Saatiin aika hyvin juossutta pureskeltavaa koirille...ja kyllä maistui!

Iiro kalus omaansa nurtsilla

 

Siitalla taas on tapana kulettaa KAIKKI luut omaan koppiinsa. Ajattelin että olen järkevä ja  sidoin kettingin luun ympärille, että se söis luun ulkona laverilla. Ja mitä vielä, luuta kiskottiin kuin viimeistä päivää ja välillä sille huudettiin aika suureen ääneen. Irroitin mehevän sääriluun kettingistä ja Siita kantoi sen oma pää vinossa koppiinsa.

 

Seuraavana päivänä vuorossa oli astetta järeämpi luu. Tätä luuta syötiin kiltisti laverilla. Huomasin että luu oli vielä illallakin laverilla, mutta...kolmas päivä kun valkeni ei luuta enää löytynyt. Koira sen sijaan haisi aika kuvottavalle...

 

Hajun syy on tässä...Siitalla oli kopissa aikamoinen hautakammio. Piti sen kopissa pari kertaa käydä sen näköisenä, että meinaatko oikeesti koskea noihin mun aarteisiin. KYLLÄ, nakkelin ne kaikki pellolle. Vaihdoin myös puhtaat aluset, tälläkertaa puukuitua, joka on aivan ehdoton makuualusta kopissa. Nyt vaan koira pitää vielä pestä, koska muuten sitä ei voi sisälle tuoda illalla syömään. Haju on aika kamala!

Iiro pappa ruokalevolla

 

p.s. kuvat on vähän huonoja, ne on kännykkä kameralla otettu, mutta ajatus niistä selviää