Just olipas taas iltatoimet...

Iiro söi viikolla kaksi kuppia kissan raksuja anoppilassa ja siitähän alkoi sitten ripuli. Ensimmäisenä yönä se tärisi ja läähätti Markuksen vieressä. parina seuraavana yönä aamuyöstä sen piti päästä ulos, vinkui. Mutta mitään tunnin välein paskalle pääsemistä se ei nyt harrastanut. Nyt illalla se rupes vähän vinkumaan joten tiesin, että mahaa taitaa vääntää, lähdettiin käymään iltatoimilla. Mun ledilamppu ei toimi joten jouduttiin toimittamaan asiat pimeässä. Ensimmäinen ääni pimeydessä kuulosti siltä niin kuin joltain ois päässy varpusparvi lentoon eli kuralla oli Iiro vieläkin. Siita taas veti ja vänkäs ojan pohjalle ja näytti syövän heinää...yritin vetää sitä perässä että alas tulla nyt...silloin kuului ojanpohjalta ääni niin kuin ois joku hirtetty. Siita oksensi syötyään heinää. Siita sai ihan normaalin ruoka annoksen napusia ja iirolle keitin lautasellisen kaurapuuroa johon pistin pari attapekt tablettia. Vanhasta muistista lorautin sinne vielä lohiöljyä ja valkosipulirouhetta. No aamyöstä sen sitten näkee, oisko nuo höppeet kannattanut jättää pois. Iiro onneksi osaa pyytää ulos silloin kun hätä on suuri. Se on niin siisti ja nöyrä koira, että sisälle ei tee. Paitsi silloin kerran kun hätä oli suurin juuri silloin kun olin töissä. Voi että oli nolon näköinen koira kun tulin kotiin, mutta eihän semmosta lirua voi sisällään pitää, yrittäkääpä joskus ihan ite.