Ainakin kun kuuntelee uimahallilla ihmisten puheita. Kuka oli aloittanut heti joulun jälkeen, kuka uuden vuoden ja joku odottaa loppiaiseen. Minä aloitin jo lokakuun alussa joten joulu tuli oli ja meni  ja jouluna tullut  1kg ylimääräistä on jo hävitetty. Vesijuoksu harrastuksesta innostuin siinä määrin, että kävin ostamassa jo oman juoksuvyön. Hallilla on kyllä vöitä ja siel  on pari sellaista ns. parempaa, mutta on se ihme vaikka mä menin 5 minuuttia ennen hallin aukeamista lauantaina sinne niin jo siellä oli kaks mummoa ennen mua  ja ne oli ottanut ne vyöt. Tyttömänä on aikaa, mutta nuo eläkeläiset ne vasta kiireisiä ovat ;) Maanantaisin pidetään sitten Nivala päivä, koska silloin mulla on vesiaerobic  Nivalan Uikossa. Ehdin vielä varata viimeisiä paikkoja, meinasivat että näin alkuvuonna on ryysis…no onpa kumma homma. Harmi ku täällä ei ole koirille uima mahdollisuutta (siis jossain isommassa kaupungissa on) meiltä lähtis heti kaks rakkia uimaan, tai ainakin Siita en tiedä mitä Iiron korvat sanoo jos sitä kovin lirutettaisiin altaassa. Siita vois vaikka ottaa tuon uuden kaverinsa Alpo-kissan mukaan. Kansalaisopiston liikunta kursseille on myös lähtenyt ilmot vetämään. Ei muuta kuin ens viikolla hyppimistä musiikin tahtiin.

Vanha kuva, mutta muutkin meillä aikovat tarkkailla linjojaan...

Joulusta siis selvittiin ehjin nahoin. Kuusi meillä on vielä sisällä, mutta loppiaisen jälkeen se lähtee mäkeen. En ole jaksanut perhetyä sen kastelemiseen. Iiro on hoitanut meillä sen puolen. Pappa varmaan luuli olevansa, jos nyt ei aivan taivaassa niin ainakin  erittäin hyvä tasoisessa vanhainkodissa. Palvelu ainakin oli vallan luksusta…koirille sisävessa, eli joulukuusi tuvassa. Se on jo kaksi kertaa käyttänyt kuusta hotelli helpotuksena ja kerran lannoitti oikein kunnolla, vääntämällä paskat kuusen juurelle. En siis käsitä, ei sillä pitäs olla mitään hätää ku oltiin aamulla käyty 2H:n lenkki ja loppumatkasta Iirolta ainakin loppui jo merkkausvaahto (Siitan vielä nostessa koipea), tuntemattomia ovat herrain ja tuon vanhuksen tiet. Nyt on portit molemmissa tupaan menevissä ovissa. Alpo kissaa varten ja Iiroa. Tässä asiassa Siita on porukan fiksuin, se jopa osaa odottaa raollaan olevan portin takana, ku tietää että sieltä tulee kuitenkin lähtö. Nää kaks muuta yrittää ja yrittää….

Alpo nautiskelee...

ja lämmittelee...

Alpo kissa siis jäi meille. Kukaan ei sitä kaivannu. Koirien kanssa menee hyvin. Siitan kanssa ollaan kavereita ja Alpo kyllä tietää kumpi koira on kumpi. Iiroa se väistää, mutta tulee sit puskemaan Siitaa. Iiro on nyt kolmesti antanut sille sellaiset lähöt, mutta eihän tuo Katti aina muista. Sisäsiisti se on. Pakkasten alettua paukkumaan siirsin (no paleltuuhan se kissa jos eteisessä on +11 astetta) sen asumaan tänne "tuvan puolelle" eteisestä. Se nukkuu kaakeliuunin edessä. Elukoilla ei ole nyt pääsy kuin tähän meidän sisäeteiseen ja työhuoneeseen. Iiroa ahistaa, se vinkuu päästä tupaan. Mutta se on kussu nyt mahdollisuutensa. Yöllä koirat nukkuu meidän kanssa.Juu juu, tiedetään...

Alpo on jopa vähän ruvennu leikkimään. Ostin sille lelupallon jossa oli sellainen kiva karva päällyste. En ole pallosta sen jälkeen tehnyt havaintoa ku Siita sitä vähän jallitteli...

"Shiis mikä kisshan pallo?, en mä ole mitään palloa nähnyt..."

 

Jonkun verran tuli vuoden vaihteessa tunnustuksia kommenteihin, mutte ehei kaverit kuulkaa, ei se riitä. Kävijälaskuri sen ku raksuttaa ja minä kirjoitan tyhjille seinille :)

ps. Vuodatus on tehnyt nyt vähän muutoksia palvelimellaan. Pikkusen on vielä hommat sekaisin ja saa nähdä millainen tämä teksti on sitten julkaistuna. Toivoitaan että saavat kaikki toimimaan, en millään viitsis vaihtaa blogia ku täällä on oltu jo niin kauan hyvällä menestyksellä. Että jos näyttää joku kohta vähän olevan vinksin vonksin niin syyttäkää jotain muuta kuin mua :D