Kissoja nimittäin...Meillä on TAAS kissa. Tosin tämä on ihan itse tänne haettu, mutta ihan siitä syystä, että sen omistaja ei pystynyt siitä pitämään huolta. Katsotaan nyt mitä sen kanssa tehdään. Killi-Lilli on n.1,5 vuotias pieni ja leikkisä narttu (leikkaamaton)kissa. On tottunut olemaan sisällä joten käyttääpi omaa sisävessaa, mutta edellisessä kodissa ollu myös jonkin verran ulkona. Alpohan on aivan LÖÖV tähän uuteen tyttöön, koirat ottaa sen ihan Ok, Siita nyt alkuun yritti saada tätäKIN leikkimään kanssaan, mutta turhaan. Jostain syystä Lilli haluais leikkiä Iiron kanssa, mutta koira ei oo ihan samaa mieltä asiasta.
Kissoilla menossa joku vaanimisleikki....
Kiva ku on kissoja...
Viherkasvit pitäis saada kiireenvilkkaan vintille, suojaan termiiteiltä, mutta myös valoisampaan paikkaan. Yläkerrassa alkaa näyttää jo valmiilta. On portaat, kaiteet yms. valmiina. Vain ne huonekalut, SOHVA ja ISO tv puuttuu. Sauna on ollu ahkerassa käytössä. Tuntuu, että ei ehdi edellisestä kerrasta sauna kylmetä ku se jo uudelleen lämmitetään. Siitan säännöllistä hoitopesua en ole aloittanut, vaikka portaat vintille onkin. Jos ei oo joku vielä huomannu niin tänä talvena on ollu ihan KUNNON talvi ja pakkasta enemmän kuin riittävästi. Ei ole oikein ollu kunnon saumaa koiranpesulle
HauHauChampion
Sellainenkin ihmeiden aika nähtiin, että kävin koiranäyttelyssä. Joo, seisoin ihan kehänreunalla ja parhaimmillaan mulla oli kaksi koiraa käsissä 
Kehään asti en tälläkertaa menny pilkkisaappaitteni kera kompuroimaan. Beaglekehässä pyörähti kasvattini Into voittaen luokan ErittäinHyvällä. Minna oli tuonu nuoren pojankloppinsa Konstan ekaan näyttelyyn ja oli hienosti beaglejen paras ja sijoittui ryhmässä toiseksi, Onnittelut! "Meidän" tytöt kunnostautuivat oikein uralla kisaamaan kokorahan edestä näyttelyssä. Sirpan Irma länkkäri aloitti viralliset luokat myös hienosti voittamalla rotunsaparhaan, velipojan tullessa toiseksi. Ja sellainenkin ihme nähtiin, että länkkäri jäi vitosryhmässä vielä ryhmäkissassa palkintopallille, RYP3.WOW! ja niitä pudotettavia rotuja siellä oli MONTA. Näyttelyhän oli Haukku-ottelu tukinäyttely joten odotetusti ryhmän voitti (hieno koira kuitenkin) suomenpystykorva. Kaisu ahkeroi sitten ajokoirakehässä, uroksensa rotunsa parhaaksi ja Rita kasvatin (jota esitin Oulussa kesällä) toiseksi parhaaksi nartuksi kera pylly pyykimis ruusukkeen eli vara-sertin.Ens kerralla muutetaan taktiikkaa, eiks niin ;) Nooh, niinhän siinä sitten kävi, että ku tuli ryhmäkisan vuoro niin kaikki kolme ajavaa oli mulle tuttuja omistajineen. Eli sama kuka siellä voitti niin voitto tuli "kotiin". Mutta kuten siellä ryhmässä yleensä käy niin tämäkin näyttelyn kutosryhmän voitti Suomenajokoira, beagle tuli toiseksi ja dreeveri kolmanneksi. Terrieri ryhmän voitti länsiylämaanterrieri. Siinä sit sanoinkin, että BIS järjestys on seuraava: Pystiksen pitää voittaa koska on se haukku-ottelun tukinäyttely...jotta ei sorsita metsästyskoirien seassa niitä pikkukoiria, westie tulee toiseksi ja ajokoiralle jää se kolmas pytty (nimenomaan pytty ku ruokapalintoja täällä ei jaettu) ja näinhän siinä sitten kävikin. Kannattais varmaan taas laittaa lotto vetämään. Isossa kehässä oli kyllä tilaa juoksennella, tilaa oli riittävästi myös kannustusjoukoille kehänauhan ulkopuolellakin. Onneksi oli yli 25 asteen pakkanen ulkona ja meillä nahkakäsineet joten halli kyllä kaikui kahden ihmisen taputuksistakin :) Vielä ku Marin parsoni ois ollu VSP tittelin sijaan ROP niin ois saatu taputtaa kolmosryhmällekin. Nooh, ei makiaa mahantäydeltä, varmasti VSP sijoitus oli jo itsessään shokeraavaa. Onnittelut Marillekin!!!
Niin tuli taas vietettyä päivä näyttelyssä mukavassa seurassa, eihän näitä karnevaaleja muuten jaksaiskaan 
Ensiviikolla alkaa 6viikon harjoittelu. Sitten on ensimmäinen osio suoritettu koulusta. Eipä ois sit enää kuin 74opintoviikkoa suorittamatta...okei, se on paljon, mutta 16 vähemmän kuin aloittaessa. Kunhan jossain välissä tulee ylimääräistä aikaa (ehkä sitten lokakuussa 2011) niin rupean taiteilemaan koirapatsaita. Valitettavasti mulla ei ole nyt näyttää kuvaa koulussa tekemästäni taideteoksesta, koska siitä puuttuu vielä "alusta". Yhen mittatilauksen olen luvannut tehdä, vain sen yhden, toivottavasti asianosainen on kärsivällinen sen valmistumisen suhteen 
Muuten meillä eletään TAAS näitä aikoja...ei moikkaa naapurit ei..
Vuosi vauhtui rauhallisesti, ei mitään raportoitavaa. Saatiin väliviikolla vintille portaat, valmiithan ne ei vielä ole. Kaiteet, hiominen ja loppumaalaus puuttuu. Mutta näinkin nämä helpottavat elämää huomattavasi. Kyllä niillä rakennusportaillakin ois pesulle vintille päästy, mutta nyt sinne pääsee koiratkin, pesulle...niin tai pääsee ja pääsee...
Puolessavälissä menossa (Markus kantoi sen tähän asti) ja ei se uskatanut askeltakaan ottaa ite
Iiro juoksee nuo portaat mennentullen ja palatessa. Ylhäällä ei oo vielä kaiteita joten vähän pitää silmäillä, että ei putoa. Siitan kanssa opetellaan nämäKIN portaat kulkemaan. Ei niiden muuten tuonne tarvis osata tulla, mutta pesulle joutasivat. Jäi se Siitan hiivapesukuuri vähän kesken tässä syksyllä.
Remontti portaat
Uudet, vielä tosin keskeneräiset portaat
Hyvää alkanutta vuotta kasvattieni perheille, ystävilleni ja tutuille!
Johan se joulu meni ja kinkkua on vielä jäljellä vaikka ja kuinka. Tänä jouluna koirat eivät saaneet mitään extra ruokia, mitä nyt meidän jouluruokajämiä lautasilta, mutta ei luita yms. Viime vuosien jouluja muistellen...nyt ois ollutkin kylmä nakki olla ulona paskattamassa vuoronperään kumpaakin koiraa. Huhut Siitan alkavasta juoksusta ovat saaneet epäilevät korvat, vai pitäisikö sanoa nenät nuuskimaan. Johan se on kohta kolme viikkoa pihdannu pissaamista ja nyt joulun aikaa kusta tulee sitten melkein korvistakin. Kohta saa heittää hyvästit naapurisovusta vähäksi aikaa Missähän ne pikkurouvan housut taas onkaan...
Siitaa väsyttää..hormonit hyrrää...
"Ei enää palaakaan kinkkua..."
Siita on joulunpyhinä ollu mulla virallisena etätehtävä vahtina
Valvojan virallienen kahvitauko...
Nooh...yhet vaihtoaluvaatteet ja ripisväristä sotkeutuneet silmänaluset liiallisesta linja-autossa nukkumisesta piti pestä reissun jälkeen Maanantaina sitten nukuttiin koulussa (oikeesti) ja iltapäivällä saatiin ISO ryhmätyö juuri siitä päivän "puheenaiheesta" ja arvatkaa kuka nukkui onnensa ohitse. Noh, vuoden päästä reissuun uudelleen. Tälläkertaa huoneita onkin varattu enemmän, joten uskon bussin olevan aikalailla täys ens vuonna. Kyllä sinne on niin vaan paljon helpompi ja mukavampi lähteä ilman koiraa. Matkalla pysähtyessä ei tarvi kuin huolehtia siitä omasta kupasta otsassa ja kahvihampaasta.
Perjantaina meillä kävi harvinaisia vieraita kun Kati ja Plättä tulivat Raahesta meille odottelemaan bussimatkan alkamista. Omat koirat mulla oli kamarissa portin takana jotta Plättä sai tepsutella ilman viiltohaavoja meillä illan. Siita ois kyllä NIIIIIIIIN kovasti halunnu lähteä portin takaa tutustumaan vieraaseen, mutta ei. Plättä näki myös Alpon ja kissa käyttäyty niin kuin kissat käyttäytyy koirien kanssa (ei meidän omien). Mistä ihmeestä tuokin tietää, että just tämä kolmivärinen beagle ei ole se oman talon koira? Yritin mä sen laittaa omien koirien kanssa kamariin, mutta hyppäs portin yli ja joutu sit pihalle. Käytiin vintillä katsomassa millä mallin siellä on rakennustyöt ja yllätykseksi Plättä käveli aivan muinabeagleinä perässä niitä puurakennustikkaita pitkin ylös. Hassu pieni koira, ei meillä omat. Joko Plättä on pieni tai meillä talo suuri tai molempia niin se meni Katilta pari kertaa hukkaan. Eihän se siis missään hukassa ollu, kierteli vain "kämppää". Ennen bussille lähtöä meillä sai tuvan matot tuuletusta ku siellä vähän "ajettiin" jänistä, vai pitäiskö sanoa beagleä
Lauantaina tyhjensin messarin ilmaistarjonnan, mitä oli tänä vuonna TODELLA niukasti. Aamun ensimmäisiä kehiä kävin kattomassa mm. eestinajokoirat, mut iltapäivä ja melkein koko alkuilta menikin sitten Espoon päässä. Väsy oli aika hirvee, joten eipä siinä paljon hotellille päästyä ehtiny ja jaksanu tehä muuta kuin peseyty ja mennä ravintolaa SYÖMÄÄN ja ennen yhdeksää nukkumaan. Sunnuntaina tuli seurattua beaglekehä, mutta jotenkin nämä isot näyttelyt eivät mua oikein kiehdo ku ei siellä tiedä mitä mieltä se tuomari niistä koirista on, ku arvostelua ei sanella ääneen. No, hyvässä seurassa sitä seuraa vaikka villakoirien trimmausta ja syö pikkukiviä
Viime vuonna Iiro sai tulijaisia, tälläkertaa oli Siitan vuoro...annetaan kuvien puhua puolestaan...
Siitastakin tämä on NIIN hauska läppä :)
No niin, nyt on katu-uskottavampi ilme. Siitan uusi piikkipanta ja "kulmakunnan kauhu"-ruusuke
Panta on kyllä niin hieno, että sitähän jopa vähän ylipistyy sitä esitellessä.
vaan muistatteko sen banaanitertun? Sille ois nyt luvassa jatkoa. Banaanit oli jääny hedelmäkorissa alimmaisiksi ja päällä oli raskaita päärynöitä. Kuitenkin JOKU oli himoinnut niitä banaaneja, mutta askartelu asteelle oli tälläkertaa jääny. Nämä löysin hedelmäkorin pohjalta...
Mitähän näille banaaneille on mahtanut tapahtua?
Messarissa ois kyllä ollu sellainen banaani vinkulelu, mutta jäi kuitenkin ostamatta. Iiro sai sellaisen pehmokoiran joka on ollu papalle todelle mieluinen. Siinä ei ole sellaista tavallista vinkua sisällä vaan "pörpötin".
Ihan kivahan tuolla omassa saunassa on joskus käydä. Nyt on kuudes päivä tätä viikkoa menossa ja viis kertaa olen jo saunassa käyny....tänään tulee kuudes, onhan se saunailta ;) Viikolla siivosin yläkerrassa, pesin katosta lattiaan kaikki pinnat, rakennuspöly pois. Portaat on nyt hallilla teon alla, joten sit ku portaat ja kaiteet on paikoillaan niin tämä yläkerta ois vain huonekaluja vaille valmis (kamari on levytetty ja lattialankut on vielä lattiassa "irti", mutta muuten ok). Mä haaveilen siitä löhösohvasta ja taulutelevisiosta ajan ja rahan kanssa sitten...
mun mielestä tuo päätyikkuna EI tarvi verhoja, eihän?
Lattia ei oo oikeesti noin beigen sävyinen vaan vihreä.
Nyt alkoi kahdenviikon "loma" koulusta, lomahan se ei ole ku on etäpäiviä ja etätehtäviä niin pirusti.
...pellekoululainen
Koulun penkkiä on nyt kulutettu tovi. Onhan tuo nyt vähän erilaista opiskelua kuin toisella(nuoriso)asteella. PALJON on etätehtäviä...läksyjä ei ole, mutta etätehtäviä. Perjantait on ollu etäpäiviä ja mä oo niitä käyttäny siivoamiseen, parturissa käyntiin yms. Noh, sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää....nimittäin etätätehtävät !
Pellekoululainen taas on kunnostautunut kotosalla. Se on syöny pari tertullista banaaneja ja real paketin leipää, näin äkkiä ku muistelen. Se on röyhkeyden esikuva ja opettaa sitä pahaa tapaa Iirolle ja Alpollekin. Iiro heittäytyy aina vaan vanhaksi, kipeäksi, kuuroksi ja sokeaksi ku sen yllättää...Alpo taas on kissa joten se pitää ymmärtää :D
Tehkää perässä jos pystytte
neljän banaanin terttu...jossa yksi vielä syömättä
Furmis on sitten niin mahtava kapistus, että miten ennen sitä on tullu toimeen. Vielä ei oo omaan suihkuun päästy koiria pesemään ku portaat ylös puuttuu, mutta harjattu niitä on sitten senkin edestä. Iirosta lähtee ihan sikana karvaa, varmaan vanhuus tekee. Siitasta ei niinkään, mutta tämän määrän minä sain siitä yhdellä kertaa ja tässä ei tosiaankaan ole paljoa edes irtokarvaa...
Viikonlopun messarinreissua odotan kuin lapsi joulupukkia...lapsista poiketen, mä en aijo itkeä sit ku se H-hetki tulee ;) Bussireissu on taas tiedossa ja edellisistä vuosista poiketen nyt on kyydissä enemmänkin beaglehenkisiä ihmisiä ja jopa ihan yks elävä beagle. Viime vuonna matkasi vain yhden beaglen ilmolappu. Joululahja ostoskille käy suuntani lauantaina...kyllä yksipäivä näyttelyssä riittää.
Minua siis...aloitan huomenna maanantaina lähihoitaja opinnot Pyhäjärvellä. Koulu kestää vajaa kaksi vuotta ja näyttää aika tiivistahtiselta opiskelulta, opiskellaan siis kesälläkin ja vain viikon kesäloma. Harjoitteluahan näissä opinnoissa on paljon. Jos kaikki menee hyvin niin syyskuussa 2011 pitäis olla lähihoitajan ammattipätevyys plakkarissa . Sisar hento valkoinen, kuten minua on jo ehditty tituleerata, heh. Koulun aloituksesta johtuen jättäydyn nyt joistakin luottamustehtävistä pois, koska tiedän, että aikani ei tule riittämään. Koiraharrastuksen puolella omien koirien tehtävä on nyt vain tuottaa ruoasta lämmintä paskaa ja olla tietty lemmikkinä niin kuin ennenkin. Tosiasiahan on se, että Iiro täyttää ensi kesänä 12v ja vaikka se on nyt huippukunnossa, ei noista vanhuksista koskaan tiedä. Piti oikein sormin laskea, että Siitakin täyttää jo 6 vuotta jonku kuukauden päästä. Jos Iirolla on vielä jokunen elonvuosi niin uskon Siitan menevän harmaudessa kohta sen ohitse.
Pappa on tänä syksynä käyny pyhäjänismetsällä...niin pyhänä sitä jänistä on kyllä taas metsämiehet pitäny, että hengen on ristihuuli saanu pitää. Siita on ollu meidän 9,5km:n metsälenkillä tutkapanta kaulassa irti ja Iiro vyötäisilläni kiinni. Jos me Iiron kanssa kävellään tuo 9,5km niin Siita tekee varmasti 15km:n lenkin TIELLÄ niiden paluuperiensä kanssa. Sellaisia spurttissportteja se ottaa väliin tiellä, että ois kiva jos jossain mutkassa ois poliisi tutkan kanssa . Jänismetsällä sen kanssa ei oo käyty, mutta makkaranpaistoon se on päässy.
Perheautossamme se matkustaa apukuskina, kuskin paikalla
Nuotion teon aikana Siita tutkaili maisemia...onneksi se teki sen JO tässä vaiheessa nimittäin ku makkarat oli syöty niin tässä kohti jokea ei ollu enää jäätä ollenkaan
Makkaranpaistointoa kyllä löytyy...vai onko uhkarohkeutta, tämäkin?
Vinkki: Kokeile paistaa nuotiolla ruisleipää kera juustoviipaleen...maistuis varmaan sullekin
Remonttikin on edistyny mukavasti. Remppamies lähti viimeviikolla elelän lämpöön, Espooseen, toiselle rakennustyömaalle. OMASSA saunassa ollaan nyt käyty ja mitä parasta, meillä on OMA lämmin suihkutila. Ei tarvi enää naapuriin lähteä pesulle. Luksusta, uskokaa vain.
Lattia on saanu pohjamaalin ja noi ruskeet on pakkelia. Lattiaa vielä hiotaan ja maalataan pariin kertaan. Tuohon myös tulee kaiteet ja portaat. Portaat myös alakertaan (ei näy kuvassa).
Toisesta suunnasta. Tapetit, ovi ja ikkuna-listat, kaiteet, portaat ja lattian maalaus niin se ois sitten mattoja ja huonekaluja (joita ei oo) vaille valamis. Okei, keskimmäinen ovi on kamarin ovi ja siellä ei oo kuin pari levyä vasta seinässä, mutta sillä huoneella nyt ei oo kiire ku ei sinne oo asukkaitakaan.
Kylppäri-kodinhoitohuone oveltapäin. Vasemmalle seinälle tulee aikanaan kalusteet (pesuallas). Lattia on kivikuviota, muovimattoa.
TADAA!!
Saunasta en laita nyt kuvia ku sieltä puuttuu yks tosi tärkeä juttu vielä, kiukaan ja lauteiden lisäksi
Tälläkertaa ei oo jäniskevennystä, mutta puolukkapiirakka kevennys...
Huomatkaa taitavasti pyyhkeen reunasta vedetty piirakka ruokapöydän keskeltä pöydän reunaan. Mutta aivan niin terävä veitsi ei oo apukokilla ollu kuin pääkokilla jonka leikkaamaa reunaa näkyy vähän oikeassa reunassa
Mihin se syyskuu meni? Näkikö joku sen? Mä ajoin varmasti enemmän traktorilla syyskuussa kuin autolla. Ja nekin autolla ajot suuntautu joko ruokakauppaan tai kuivaamolle. Puinnit saatiin niin nappiin valmiiksi kuin vain voi olla, heti alkoi mielettömät vesisateet. Koiratkin aloitti "sairastelun" syyskuussa. Iirolle varasin rokotuksiin ajan, mutta kaikkea muuta kyllä tehtiin kuin rokotettiin. Koska Iiron kanssa ei enää missän virallisissa kuljeta, eläinlääkärin ehdotuksesta siirsimme vuodella rokotusta, mahdollisesti uusien rokotus sääntöjen tullessa voimaan. Käytännössä näillä sen nykyisillä rokotuksilla on 3 vuoden vaikutusaika, vaikka papereissa hyväksytään 2 vuotta. No, ei haittaa, siirretään piikitykset ensi syksyyn. Iiron sydän kuunneltiin. Sehän oli kesän aikana (paheni alkusyksystä) ruvennut läähättämään hirveästi (silloin kun tulemme kotiin ja koira on sisällä), samoin se on ruvennut vinkumaan meidän perään. (appiukko on kuullut sen kun on ollu vinttityömaalla). Sydämmesä ei ollu mitään vikaa, eikä sivuääniä kuulunut. Muutenkin eläinlääkäri kehui papparaista, ymmärsi ensin että se on NYT 9 vuotias...ei ei...se on nyt jo 11 
. Vinkumiselle ei osannut oikein sanoa mitään, mahdollisesti voi olla vanhuuden tuomaa eroahdistusta tai jotain. Alkuun ei edes Siitan seura sisällä hiljentänyt vaaria. Nyt tuntuu että se on jo vähän rauhoittunut kun jää yksin (Siitan kanssa, sisälle). Siksi se onkin nyt syksyllä viettänyt paljon meidän mukana Traktorissa ja jopa puimurissa.
Tai sit se on vaan ollu muuten pihatöissä mukana...
Siita taas on kevään ja kesän aikana ruvennu syömään tassujaan. Syyskuussa minä sen sitten otin aivan sisäruokintaan, että ei oo tarhassa ollenkaan. Alkuun pidin sillä tossua siinä tassussa mitä pahemmin jyrsi. Luulin että haava sen tassussa on tullu jostai ulkopuolelta (lasinsiru tms.) kuitenkin eläinlääkärireissun jälkeen jätin tossun pitämisen ja koira hyökkäs heti SYÖMÄÄN tassuaan. Se siis puree nuo viillot tassuunsa. Nyt tilanne on rauhoittunut sen verran, että viiltohaavoja ei enää ole. Toisen käpälän kaksi kynttä on tosin sen näköisiä niin kuin niissä ois kynsivallintulehdus (vrt. ihmiseen). Tossuja en oo pitäny enää sen ell käynnin jälkeen. Koira sai loishäätöpiikin ja shampoota jolla se pitää pestä pari kertaa. Ruoan vaihdoin sellaiseen jossa ei ole viljaa eikä HIIVAA. Sitä ei nyt tiedä mitä tuo on, lähteekö pesemällä ja ruokaa vaihtamalla pois. Seurataan tilannetta.
Pihalle raaskin vihdoin ja viimein ostaa istutuksia. Siellä on nyt 4 ruusupuskaa, 1 pihasyreeni, 4 marja-aronia puskaa (kuvassa) ja 2 omenapuuta. Kasvimaalla 3 mustaa viinimarjapuskaa. Ens juhannukseksi ollaan tilattu jo Veli jatkamaan kaivinkonetöitä pihalle...lupas se samalla kaivaa mulla IIIISOOON perennapenkin, tästä se lähtee
Viherpeukalointi jatkui sitten ulkotilojen jälkeen sisällä. KAIKKI kukat saivat uudet murat (tässäKIN oli Alpo ja Iiro kovasti mukana), sitten ne vaan yllättävästi lisääntyivät siihen malliin, että nyt mulla on 29 purkissa viherkukka, 2 anopin pihalta pelastettua pelargonia-laatikkoa ja yksi hopeavitja. Aloittelijan vinkin annan, muistakaa joskus kastella niitä kukkia niin siitä ne tykkää...mullakin vaihtu keltaisesta väristä komeaan vihreään mullan vaihdon ja kastelun jälkeen
Tässä pöydällä on NYT 5 pientä purkkia lisää....
Vintti...njaa...sieltä nyt ei oo kuvia...pitäs ottaa ku remppasiivosin sen vasta, eikä flunssainen raksamies oo siellä vielä käyny...sotkemassa. Mut laitellaan siitä sitten joskus ku on valmiimman näköinen. Paljon visioita on, eurot vain puuttuu...
Alpo on asunut koko kesän ulkoruokinnassa. Kylmien ilmojen saavuttua oli se opetettava takaisin sisäruokintaan. Harmaita hiuksia aiheuttaa kissanruokintapaikka, koska meillä on nuo ahneet beaglet, joita joku joskus koiriksikin haukkuu. Siskolta sain kissan raapimapuun jossa on tuollainen "pesä" alhaalla. Otin sen raapimispuun pois ja Alpo syö nyt tuolla pesässä ruokansa. Harmi vain, että Siita on nyt sen hoksannut ja työntää väkisin päänsä tuonne ja syö raksut. Vielä mä joku päivä sen yllätän niin, että muistaa kyllä työntäneensä pään vähän väärään paikkaan.... 
Siita on muuten hirmu etevä syömään lusikasta ku sille syöttää jotain, lusikalla. Jogurtti, kerma ja sinappi meni kerta kulauksella, mutta kahvin se puhlas ulos. Kaikkea se saa kyllä maistaa...astianpesutabletit on vaan pidettävä silmällä, nekin se varmasti söis, jos ei muuta niin kauteuksissaan. Juu ja saa se ihan oikeaa ruokaakin, sille ittelleen tarkoitettua.
Alponruoka automaatti! (manuaalisesti täyttyvä)
Kävipä sitten niin, että joutu meillä KAIKKI eläinten makuualustat pyykkikoneeseen. Osan pesin jopa 95 asteessa ja nämä muotoon ommellut pedin vähän miedommassa lämmössä. Tämä alla oleva peti koki kyllä kovia muotoilun suhteen, mutta vähän kun sitä parsii niin hyvä siitä tulee. Oli vain loppupäivästä kissalla ja koirilla nukkumapaikat vähissä. Siinä vaiheessa ku pesemättömänä (lue:kuivana) oli vain tämä yksi peti niin siinä tuli jo nukkujille ahdasta....
Arvatkaa kumpi tässä pedillä nukkui ENSIN?
Jänismetsärintamalle kuuluu sellaista, että Iiro on käynyt elokuussa yhtenä iltana sienimetsällä meidän kanssa ja ajeli pupua. Tänään kävivät sitten ihan oikealla jänismetsällä. Kahteenotteeseen oli Iiro ajanut jänistä, mutta pojat oli paistellu makkaraa ja sinne oli jääny ristihuuli ajaettavaksi ensikertaan. Hyvin oli kuitenkin vanhus päästelly pupun perässä ja pojat sai raikasta syystalvi ilmaa.Vähän (lue:aika paljon) on Iiro ollu nyt iltamassa jäykkänä, mutta eiköhän se viimeistään kevyellä aamulenkillä vetristy.
Minulla nyt syksyn liikunnat on alkanu vähän laiskasti. Pitkiä lenkkejä ei olla tehty koirien kanssa, alkuun noiden Siitan tassujen takia. Minä olen löytänyt itselleni uuden innostavan liikuntamuodon, käyn tanssitunneilla Okei, se on Latinobic nimeltään ja se on yksintanssia. Tunti kestää 1,5tuntia kerrallaan ja sen verran innostunut olen ko.lajista että ilmoittauduin toiseenkin paikkaan tunnille joten nyt käyn tanssimassa tiistaisin ja lauantaisin. Vesijuoksun ja kuntojumpan lisäksi yritän ehtiä käymään kerran viikossa kaverin havosta ratsastamassa.
Koiramaisia suunnitelmia ei nyt ole. Tehdään pari perhereissua, ilman koiria ja minä teen koirareissun, ilman koiria, helsinkiin Voittaja ja Pohjoismaidenvoittaja 2009 näyttelyyn. Toivotaan että Siitan kutina ja tassujen syöminen loppuis. Iiro pysyis hyvässä kunnossa ja sille pitkää ikää. Alpo...no Alpolle hyvä mieli ja enemmän ruokaa . Isäntäväelle rakkautta ja kukille substraalia (okei, kukkien pitää olla maaliskuuhun asti talvilevossa ilman kukkaravinteita). Ensivuodelle on paljon suunnitelmia, tiedä sitten mitkä niistä pääsee toteutumana, toivonmukaan nyt ne tärkeimmät. Niin ja sitä lunta...
Ystävän aamupusu <3
Nyt on kiire aika vuodesta (yksi niistä) kun on viljan puinti aika. Minä menin sitten opettelemaan tuon traktorin käytön ja olenkin sitten saanut (lue joutunut) olla Markuksella kaverina pellolla. Tuon sille kärryjä pellolle ja vien täydet kuormat pois. Samoin huolehdin että kuivaamolla kuivuri toimii ja mittaan viljan kosteuden...yötä päivää ;) Eipä tässä oo paljon muuta sitten ehtinytkään...välillä hakenu kyliltä vähän ruokaa ja kylppärinremontti tarvikkeita.
Iiro pappa mulla on ollu rattorissa vänkärinä. Sillä on nyt vanhenmiten tullu jotain eroahdistusta. Se haluaa väkisin aina jokapaikkaan mukaan ja ku näkee, että me tehdään lähtöä tärisee ja tutisee jo valmiiksi. Se myös on alkanut läähättämään aika usein. Rokotuksella käytän sitä tässä kunhan nämä syyshommat tästä helpottaa (eikä mua jatkuvasti soiteta jokapaikkaan) ja kuunnellutan sen sydämmen. Viimeksi sieltä löyty jotain sivuääniä, katsotaan miten nyt käy. Muutenhan se on oikein pirteä vanhus.
Iiro valmiina lähtöön
Tarkkailua...
Otin sille alustan traktoriin niin on vanhuksen mukavampi pistää pötkölleen, kunhan vaan muistaa ottaa nokkansa pois kytkin polkimen välistä ;)
